Berliini 2013

Tammikuun puolivälin paikkeilla lähdimme tutustumaan Berliinin viikonloppureissun merkeissä. Kohdevalinta oli sinänsä mielenkiintoinen, että Berliini on kaupunki, missä kumpikaan meistä ei ollut aiemmin käynyt. Lennot ostettin Stockalta syksyn Hulluilta päiviltä ja hotelli varattiin Booking.comin kautta. Hotellin valinta oli tällä kertaa hankalampaa kuin esimerkiksi Pariisin reissuilla koska Berliini on laajalle levinnyt, kaupungin osista ei ollut aiempaa kokemusta ja mikä parasta, myös 4:n ja 5:n tähden hotelleja mahtui enemmän kuin tarpeeksi pikku budjettiimme. Alun perin ajatuksena oli varata hotelli Museosaaren läheltä, mutta lopulta Kurfürsterdammin seutu vei voiton. Hotelliksi valittiin melko uusi H10 aivan metroaseman vierestä. Vieressä tarkoittaa tässä yhteydessä reilua kymmentä metriä hotellin ovelta.
Lensimme perjantaina aamun ensimmäisellä koneella Helsinkiin ja siitä lyhyellä vaihdolla Tegelille Berliiniin. Kentältä hypättiin bussin X109 kyytiin, jolla päästiin hotellin lähelle Ku'dammille, kävelyä jäi reilut 100 metriä. Bussilipun hinta oli positiivinen yllätys - 2,40 € lentokenttäkyydistä ei todellakaan ollut Euroopassa paha hinta.
Hotellivarauksen mukaan check-in oli vasta kello 14, mutta saimme huoneen jo kymmenen maissa aamulla. Hotellivalinta tuntui heti alkuun hyvältä, eikä myöhemminkään löytynyt moittimisen aihetta.

Matkaa oli suunniteltu siten, että perjantaina tehdään ostokset, lauantaina ravataan museoissa ja sunnuntaina keksitään vielä jotain täytettä ohjelmaan.
Lähdimme kävelemään Ku'dammin kaupoille, ensimmäisenä oli C&A:n tammi-ale ja sitten Karstadt. Tässä vaiheessa oli jo pakko kantaa ostokset hotellille, onneksi matka Karstadtin takaovelta oli lyhyt hotellillemme.
Nälkäkin alkoi jo vaivata, joten suuntasimme paikalliseen tapaan currywursteille Tiergartenin aseman luo. Curry 36:n kioskilla näytti olevan eniten ihmisiä, joten liityimme jonon jatkoksi. 

Hyvän ja suuren annoksen, 2 makkaraa, ranskalaiset ja kastikkeet + 0,5 litran olut, hinnaksi tuli 7 euroa per nuppi. Annokset nautittiin pystypöydässä kioskin edessä. Olut ei päässyt lämpenemään pikkupakkasessa, mutta kädet sen sijaan jäähtyivät.
Jatkoimme kauppojen kiertelyä, seuraavaksi vuorossa oli Karstadt Sport.
Jatkoimme istumaan ja keräämään voimia Alt Berliner Biersaloniin Ku'dammille. Voimia tarvittiin, koska seuraavat kaksi kauppaa olivat Rossmannin kemikaalioita. Kahden kaupan kierros tarkoitti lähes neljän kilometrin kävelylenkkiä. Taas oli pakko käydä viemässä ostokset hotellille ja lepuuttaa hetki koipia ja käsiä. Olimme nähneet Hard Rock Cafen Ku'dammilla ja palasimme vielä sinne syömään hampurilaiset. Niistä selvittiin ruokajuomien kanssa alle neljällä kympillä. Ettei päivän kävelyt olisi vielä jääneet tuohon, käveltiin vielä lähimpään Edekaan hakemaan eväitä ja kotiin viemisiä eli muun muassa teetä, suklaata ja pähkinöitä.

Lauantaiaamu starttasi loistavalla aamiaisella, söimme aika pitkällä kaavalla ja kilistelimme kuoharit kaiken muun hyvän päälle.
Ostimme päivälipun julkisiin kulkuneuvoihin (6,5 €) ja lähdimme Tiergartenilta S-junalla

 kohti Museosaarta ja jäimme Hackescher Marktilla pois. Piipahdimme aseman vieressä katsomassa mitä kojuissa oli tarjolla. 

Sieltä löytyi muun muassa aika hyvä valikoima salmiakkia, joukossa oli useampia suomalaisia tuotteita.

Kävelimme Museosaarelle 

ja liityimme lippujonon jatkoksi jonottamaan lippuja (14 €) Neues Museumiin. 

Liput olisi voinut ostaa etukäteen tietylle aikaslotille, mutta se jäi kotona tekemättä. Jonossa ei mennyt kymmentä minuuttia pidempään ja saimme liput parhaillaan menossa olevalle slotille.
Jätimme talvitakit narikkaan ja aloitimme kierroksen odottamastani Im Licht von Amarna. 100 Jahre Fund der Nofretete -näyttelystä. Näyttelyn itseoikeutettu kuningatar ja kokokohta oli tietysti Nefertitin rintakuva. Tämän ylimaallisen kauniin taideteoksen näkemistä olin odottanut vuosikaudet. Tutankhamonin kultanaamio saattaa olla hienompi ja kiehtovampi, mutta muuten ei Nefertitin veroista egyptiläistä taideteosta ole tullut vastaan Kairon, Luxorin, Louvren ja Köpiksen Glyptoteekin kokoelmista. Osa museon peruskokoelmaa oli viety varastoon Amarna  -näyttelyn alta, joten siellä täytynee käydä joskus uudestaan. 
Esillä oli kuitenkin tunnettuja teoksia kuten 'Berliinin vihreä pää',

sargofageja,

Amasiksen pää,

Seti I:n reliefi,

ja Amenemhet III:n patsas.

Museon yläkerran esihistoriallista kautta esittelevät kokoelma oli myös evakossa Saksan ja Venäjän tuhatvuotisia suhteita esittelevän näyttelyn alta. Kolusin koko museon läpi, puolison kiintiö täyttyi jo paljon aiemmin. 

Samalla lipulla pääsi muihinkin saaren museoihin. Koska aikaa oli rajallisesti, valitsimme Pergamon -museon. Siellä rajoitimme kierroksen ainoastaan alakertaan jättäen islamilaisen taiteen kokoelmat toiseen kertaa. Museon kohokohtia ovat tietysti valtava Pergamon alttari friiseineen, 

Miletuksen portti

 ja Babylonin Ishtar -portti. 

Muinaisen Lähi-idän esineistö katseltiin vähemmän tarkasti, lähinnä kävellen kokoelmien läpi.

Kävelimme lumisateessa Berliner Domille, 

mutta sisäänpääsyn maksaminen tuntui jo hieman nälkäisenä turhalta, joten kävelimme takaisin Hackescher Marktin asemalle ja löysimme sieltä ruokapaikaksi Brauhaus Lemken. Listalta löytyi paikallisten panimotuotteiden lisäksi kuhafilettä ja flammkuchen. 

Hintaan ruokailulle ja neljälle tuopille tuli 42 €.
Ilta hämärtyi ruokailumme aikana ja kävelimme katsomaan valaistua Alexanderplatzin tv-tornia. 

Maailman kello jäi näkemättä kun emme tajunneet etsiä sitä radan toiselta puolelta.
Jatkoimme metrolla katsomaan Brandenburgin porttia, mikä oli heikossa lumisateessa nopeasti nähty.

 Unter den Linden-bulevardi näytti aika ankealta talviasussaan.

Koska tavaratalot olivat vielä tunnin verran auki, suuntasimme katsomaan legendaarista ja Manner-Euroopan suurinta tavarataloa KaDeWe:ä (Kaufhaus des Westens). 

Kiertelimme valtavaa, kerroksen kokoista herkkuosastoa jonkun aikaa, mutta tuntui, että tuotteet oli ripoteltu sinne tänne tuotemerkeittäin. Olisi ollut kivaa istahtaa napostelemaan jotain pientä johonkin ruokaosaston pikku ruokapaikoista, mutta alkoi olla turhan myöhä siihen. Jatkoimme siis matkaa hotellille.
Hotellilla käynnin jälkeen lähdimme kävellen etsimään illanviettopaikkaa Savignyplatzin suunnasta. Kiersimme aukion eteläreunaa, mutta ensimmäinen paikka, Zillemarkt, löytyi vasta korttelin päästä. 

Paikka on hiljainen vaikka oli lauantai-ilta ja istuimme siellä vain jonkun aikaa ja jatkoimme sitten takaisin kohti aukiota ja kiersimme sen pohjoisreunaa. Koilliskulmalta löytyi kunnon 'Kneibe', Dicke Wirtin, joka kilisti kelloja heti kun näin nimen. Tuon kuppilan nimi oli tullut vastaan jossain kirjassa tai netissä surffatessa. Paikka oli aika täynnä, joten jäimme tiskin päähän tupakointitilan oven viereen savustumaan. Paikassa oli mukava korttelikapakkatunnelma, eikä saksan kielen lisäksi kuulunut muita kieliä. Myös hinnat olivat enemmän kuin kohdillaan, iso tuoppi oli reilut 3 € ja pieni alle 3 €.

Hotellille kävellessä haukkasimme vielä currywurstit yöpalaksi Kantstraßella.
Sunnuntaina heräsimme vähän myöhemmin, nautimme taas hitaan aamiaisen tai pikemmin brunssin.
Operaatio laukun pakkaus ei onnistunut ihan yhdellä yrityksellä. Ensimmäisen yrityksen jälkeen molemmat matkalaukut olivat aivan täynnä, mutta toinen painoi 25 kg ja toinen 17 kg. Tavaroita vaihdeltiin laukusta toiseen kunnes painot olivat kohdallaan. Kirjauduimme ulos ja jätimme laukut säilytykseen hotellille. 
Seikkailimme metrolla Museum für Naturkunden luo eli luonnontieteelliselle museolle. 

Lippu museoon oli 5 € aikuiselta.
Museo on kuuluisa maailman suurimmasta kootusta dinosauruksen luurangosta. Giraffatitan (aiemmin Brachiosaurus) brancain luuranko ylettyy yli 12 metrin korkeuteen ja on yli 22 metriä pitkä. 

Vieressä on Diplodocuksen 27 metriä pitkä valujäljennös ja pari pienempää dinoa. 

Museon ja ehkä koko maailman kuuluisin fossiili on kuitekin pieni Archaeopteryx. Tämä pieni siivekäs ja höyhenpeitteinen liskolintu on vahvin todiste siitä, että linnut kehittyivät dinosauruksista.

Myös muiden siivekkäiden fossiileja oli nähtävillä.

Fossiilien lisäksi museosta löytyy mm. evoluutiota esittelevä näyttely,

sukupuuttoon kuolleita harvinaisuuksia,

suuri mineraalikokoelma

ja tavallaan groteskin näköinen alkoholiin säilöttyjen kalojen ja matelijoiden varasto. 

Lasipurkeissa on niin haita kuin käärmeitä, lajeja taisi olla yli 90.000. Kaikkiaan museon kokoelmissa on yli miljoona näytettä eläinkunnan edustajista 276.000 lasipurkissa.

Kello kävi, eikä ihan jokaista vitriiniä katsottu läpi. Palasimme metrolla Tiergartenin asemalle syömään viimeiset currywurstit ja kävelimme sitten Alt Berliner Biersaloniin Ku'dammille ennen laukkujen hakua hotellilta. Lentokenttäbussi tuli juuri sopivasti Ku'dammin pysäkille ja otimme muutaman juoksuaskeleen painavien laukkujen kanssa, jotta ehdimme siihen. 
Kentällä oltiin aivan turhan aikaisin, lähtöselvityksen aukeamista odotettiin reilusti yli puoli tunti. Se sujui aika nopeasti ja samoin turvatarkastus. E-terminaalin kauppa oli vähän pettymys valikoimiltaan. Jotain ostettavaa sentään löytyi boardingia odotellessa. Lentomatka sujui aikataulussa ja Helsingin hiljentyneellä kentällä oli puolentoista tunnin tylsä vaihto.
Matka onnistui odotusten mukaan, olihan alun perin selvää että ei vieraaseen suurkaupunkiin saada edes kunnon pintaraapaisua kolmessa päivässä. Etukäteen suunnitellut paikat eivät tuottaneet pettymyksiä, vaan olivat itse asiassa odotettua hienompia. Meillä oli pari matkaopasta, Mondon Berliini ja DK Eyewitnessin Berlin 2012, mukana, mutta niitä ei tarvittu matkan aikana. Ilmaiskartta metro- ja junareiteiltä, sekä kännykkä riittivät navigointiin. Hintataso oli aiemmin koettua Saksan hintatasoa vielä halvempi. Hotellin puolesta paikka oli kuin Euroopan Kuala Lumpur, jossa todellakin saa rahoilleen vastinetta.
Olisin kaivannut vähemmän talvista säätä matkalle, mutta sehän ei tietenkään ole kohteen vika. Positiivista oli se, että oli pikkupakkanen, joten sade tuli lumena eikä maassa ollut sohjoa. Päivät olivat lyhyitä, joten päivän valossa kaupunkia ei kovin paljoa ehditty katselemaan.