Kesän
2010 isä/tytär-matka tehtiin vaihteeksi Saksaan. Kohteiksi poimittiin
parhaat palat toissavuotisesta matkasta ja lisättiin muutama uusi
paikka, kun matkaa venytettiin yhdeksän yön mittaiseksi. Lennot
varattiin Ryanairilta, auto Hertziltä ja majapaikat booking.comista
paitsi Travemünden Maritim, jonka varasin suoraan hotellin omilta
sivuilta.
15.6.
Lento Tampereelta lähti ajoissa ja tuli perille etuajassa. Laukku saatiin hihnalta nopeasti ja autokin löytyi pienen harhalenkin jälkeen. Auto oli 1.8 Focus sw. Matkaan päästiin hyvin kun navigaattori pääsi ensin hitaasti kartalle. Moottoritielle mennessä oli ruuhkaa, mutta jossain vaiheessa, kun siirryttiin pienemmälle tielle, meno muuttui joutuisammaksi.
Majapaikkaan päästiin viiden
jälkeen. Wolterdinger Hof oli tuttu jo edelliseltä käynniltä, huone oli
mukavan tilava. Oli hienoinen pettymys huomata että uima-allas oli
remontissa, kun oli lupaillut tyttärelle että hän pääsee taas joka päivä
uimaan.
Tavarat puretttiin kaappeihin ja lähdimme Soltaun Penny Marktiin hakemaan naposteltavaa ja iltapalaa. Päivällinen syötiin Wolterdinger Hofin ravintolassa.
16.6.
Söimme hotellilla aamiaisen ja lähdimme kohti Hodenhagenin Serengeti Parkia. Mukana oli netistä tulostettu kuskin vapaalippu eli sisään päästiin noin puoleen hintaan. Kierros alkoi safariajalulla mukavan rauhalliseen tahtiin. Kaikki eläimet nähtiin kierroksella ja joidenkin kanssa tehtiin lähempää tuttavuutta. Ruokintapaikalla ostettiin pari kipollista pellettejä aaseille, poneille, vuohille ja peuroille. Elukoita ruokkiessa ja taputellessa meni lähes tunti.Autokierroksella ei onneksi sattunut mitään episodeja vandaali-paviaanien kanssa, lähikontaktissa olimme vain ikkunasta sisään kurkottavien kirahvien, seeprojen ja kameleiden kanssa.
Suuret kissapedot olivat laiskalla tuulella ja makoilivat lähinnä paikoillaan yhtä hevosen päätä retuuttanutta tiikeriä lukuunottamatta.
Laitteista käytiin mm vuoristoradassa, maailmanpyörässä ja kolme kertaa vesivuoristoradassa. Hydrokopterikyyti oli hauskaa, kosteaa ja meluisaa. Lapsille puettiin pelastusliivit ja kaikille kuulosuojaimet. Alkuun vene ajoi rauhallisesti kiemurtelevaa reittiä mekaanisten muovieläinten ohi, mutta kun pääsimme lammelle, kuljettaja näytti kuinka vene kulkee 50km/h.
Toisen veneen tullessa lähelle, seurasi kunnon vesiroiskeet ja aallot. Kierroksen lopussa vesiputouksesta ilmestyi vielä valtava King Kongin pää.
Apinatarha oli jotenkin tyhjempi kuin pari vuotta sitten, mutta silti siellä nähtiin muun muassa apinan poikasten hauskoja kommelluksia.
Olimme puistossa yli ilta kuuden ja kotimatkalla poikkesimme vielä mäkissä.
17.6.
Heti aamiaisen jälkeen ajettiin muutaman kilometrin päähän Heide-Parkiin. Huvipuistoon osuttiin koululaisten luokkaretkipäivänä joten porukkaa oli jonoissa enemmän kuin riittävästi.Itse ruuhkan lisäksi oli teknisiä vaikeuksia rajoittamassa hauskan pitoa. Toiseen vesivuoristorataan jonotettiin lähes 50 min ja Desert Race suljettiin kun jonoa oli 10m jäljellä (toissa vuonna laite jäi kokeilematta vian vuoksi), onneksi se avattiin vielä myöhemmin ja pääsin käymään siinä. Desert Racessa liikkeelle lähtö tapahtuu hydraulisen katapultin kiihdyttämänä 2,4 sekunnissa 0-100km/h. Rata kiertää melko matalalla joten vauhti tuntuu kovalta maan vilistäessä lähellä.
Kaikki
härvelit missä roiskui kylmää vettä, käytiin läpi vähintään kahdesti.
Kaksi neljästä isosta vuoristoradasta jäi väliin, kun aika loppui
kesken.Desert Racen lisäksi kävin Swiss Bob Ridessa, mikä on yli 800m
pitkä kelkkarata ja Big Loopissa, missä taivas ja maa vaihtavat paikkaa
neljä kertaa.
Kaikkiaan
puistossa vietettiin noin 8 tuntia. Puiston jälkeen käytiin kaupassa
hakemassa jogurtteja ja herkkuja. Hotellin ravintolassa nautittiin vielä
päivällinen jätskiannos jälkkärillä.
18.6.
Aamiaisen jälkeen ajettiin tunnin verran Hannoveriin Erlebnis Zoohon.Sää oli pääosin pilvinen ja vähän viileä. Eläimiä katsellessa oli mukavan väljää.
Uutuutena edelliseen käyntiin oli Alaska-teemainen Yukon Bay, mitä asuttivat jääkarhut, hylkeet, merileijonat, sudet ynnä muut pohjoisen asukit.
Jääkarhuja, hylkeitä ja merileijonia pääsi katselemaan vesirajasta ja myös pinnan alta suuresta laivan rungosta käsin. Kävimme Yukon Bayssa sopivasti nähdäksemme merileijonien esityksen.
Yukon-alueella nautittiin myös pannukakkuja vaahterasiirapin kera.
Päivän kohokohtia olivat kotieläinten silittelyaitaus,
virtahepojen ruokinnan seuraaminen ja pelikaanit.
Tarhaa kierrettiin lähes 8 tuntia ja paluumatkalla ajettiin vielä Hannoverin kaupunkikierros, kun navigaattori ohjasi jostain syystä kaupungin kautta pois. Paluumatkalla syötiin taas ’terveyspäivällinen’ mäkissä.
19.6.
Aamu alkoi kamppeiden pakkauksella autoon ja aamiaisella. Matkalla Hampuriin satoi välillä ja kun pääsimme ensimmäisen kohteen, neuvostoliittolaisen sukellusvene U-434 luo, satoi taas. Auto saatiin parkkiin sataman alueelle ja kävimme tutustumassa veneeseen.Sisältä Tango-luokan 90 metrinen vene oli hienoinen pettymys, kauhean sekava eikä kunnon selostuksia liiemmin ollut.
Torniin ei päässyt kuin opastetuilla kierroksilla. Katsellessaan ympärilleen 1976 rakennetussa ja alunperin B-515 nimisessä veneessä, ei helpolla uskonut että se on ollut palveluskäytössä 2000 vuoteen saakka. Paikat olivat sieltä täältä rempallaan ja kuluneet.
Vesisade taukosi ajettaessa Hagenbeckin eläintarhaan, siellä auto parkkeerattiin sisäänkäynnin viereen p-taloon. Ostimme yhdistelmälipun sekä eläintarhaan että viidakkotaloon.
Ensin kävimme hienossa viidakkotalossa.
Siellä oli yli 300 eläinlajia mm kissamakeja,
krokotiileja, erilaisia liskoja ja käärmeitä, sammakoita, hyönteisiä, lepakoita ja kaloja.
Pimeissä ja haisevissa luolissa sai etsiä seiniltä valolla lepakoita ja hämähäkkejä. Suuressa 1,8 miljoonan litran haialtaassa oli haiden lisäksi rauskuja, meriahvenia ja paljon muita kaloja.
Eläintarha kierros aloitettiin norsujen ruokkimisella,
seuraavaksi ruokittiin ihmiset crepeillä. Vettä satoi aina välillä, joten sadetakki pysyi päällä koko ajan. Muutama laji jäi näkemättä eläinten lymyillessä suojissaan, mutta aika hyvä kierros silti tehtiin.
Kamchatkan karhujen ruokinnan seuraaminen oli mielenkiintoista, takajaloillaan seisova karhu on yli 280cm korkea ja se sieppaa heitettyjä kaloja yllättävän tarkasti ja jos se ei saa koppia ilmasta, se syöksyy salaman nopeasti kalan perään.
Suurimmat suosikit taisivat taas olla kilipukit.
Vähän erikoisempia kädestä ruokittavia olivat alueella vapaana liikkuvat marat ja muntjakit.
Olimme eläintarhassa sulkemisaikaan asti ja sitten ajoimme kohti Travemündea. Perille saavuimme koko lailla suunniteltuun aikaan. Huone saatiin Maritimin 10. kerroksesta, parvekkeelta näkyi mukavasti Trave-jokea, kylää ja merta.
Iltapalaa haukattiin ravintolassa rauhallisella rantakadulla ja sen jälkeen käytiin vielä hotellin uima-altaalla.
20.6.
Hyvän aamiaisen jälkeen ajoimme Sierksdorfiin Hansa-parkiin.
Puiston
uutuusvuoristorata ’Fluch von Novgorod’ tarjosi aika hurjat kyydit,
siihen oli turha houkutella tytärtä mukaan. Pari pykälää kesympään
’Nessieen’ koitin maanitella häntä, mutta lopulta sain käydä yksin pari
kertaa siinä.
Novgorodin kirous vaikuttaa hurjalta jo speksien valossa, kiihdytys lineaarimoottorilla pimeässä 1,4 sekunnissa 20-100km/h, 90 asteen pystysuora nousu ja 97 asteen syöksy ja maksimi g-voimat 4,3g.
Menin laitteeseen tietämättä ihan kaikkia seikkoja speksistä, joten myöhemmin piti selvittää mistä johtui ajon aikana tunne, että järki pakenee korvien kautta ulos. Kierros kesti lähes kaksi minuuttia, mutta siihen mahtui niin paljon kieppumisia ja nopeita syöksyjä sumuseinien läpi säkkipimeässä ettei oikein tiennyt kestikö reissu 30s vai 2min. Kun vaunusta pääti ylös, oli vähän aikaa ’whoa!’-tunne ja mietti että muistiko matkalla hengittää lainkaan.
Hansa-parkissa oli mukavan väljää eikä mihinkään laitteeseen ollut pahoja jonoja. Fluch von Novgorodiin oli yksinäisten kaista, jolta täytettiin vaunut täyteen.
Sää pysyi hyvinä lähes loppuun asti, kolme varttia ennen sulkeutumista, alkoi sataa niin rajusti että laitteet pysäytettiin. Siitä ei tosin suurta vahinkoa tullut, kaikki vuoristoradat ja laitteet joissa vesi roiskuu, tuli kokeiltua.
Jonkun verran ennen kuutta kun lähdimme kengät ja housut märkinä kohti hotellia, navigaattori koitti olla taas vitsikäs, se ajatutti muutaman kilometrin moottoritietä ja vaihtoi sitten kärrypolulle. Oma korjausliike johti siihen että olimme kuoppaisella pikkutiellä jolla oli 30km rajoitus.
Perillä Travemündessa käytiin
hotellilla iltauinneilla ja sitten lähdimme illalliselle hauskasti
merenelävillä ja täytetyillä eläimillä sisustettuun Seebär-ravintolaan
rantakadulle.
21.6.
Aamusta lähdimme kauniissa säässä kohti Laboeta ja Kieliä. Matkaevääksi haettiin vähän karkkia ja juomaa. Navigaattori kierrätti välillä kinttupolkuja ja reilun 70km matkaan meni lähes 1,5 tuntia. Matka oli kuitenkin pääosin kaunista maaseutumaisemaa ja hieman yllättävästi puolivälin paikkeilla on useampia järviä. Perillä Laboessa odotti upeassa kunnossa oleva U 995 sukellusvene tyyppiä VII C/41.Koko paatti on kuivilla ja rungon muodot ja mittasuhteet näkee hienosti.
Veneen pääsee kävelemään päästä päähän ja joka osastossa oli infoa.
Sisus ja varustelu olivat huippu hienossa kunnossa Hampurin neuvostoveneeseen verrattuna.
Veneessä käynti aiheutti taas sisäisen pakon katsoa Das Boot pitkänä versiona =)
Samalla
lipulla pääsee myös viereiseen laivastomuistomerkkiin. Siellä on 85 m
korkea torni, jonka huipulle kiivetettässa hiki nousee pintaan,
laiskoille on hissi.
Tornista on hienot näköalat merelle ja lähiseudulle.
Tornin juurella olevissa tiloissa on muistoseppeleitä,
lippuja ja laivojen pienoismalleja.
Laboesta jatkettiin ajoa Kieliin. Meidän piti käydä nopeasti akvaariossa, mutta reissun olisi voinut jättää väliin jos oli tiennyt, että samaan aikaan pidettävän Kiel-viikon pahin hulabaloo oli akvaarion ympäristössä.
Parkkipaikan etsintä tuntui toivottomalta, lopulta paikka löytyi vajaan kilometrin päästä. Akvaarion sisäänkäynti oli rantakadun party-alueelta.
Akvaario esittelee lähinnä Itä- ja Pohjanmeren elämää. Altaita on vähän, mutta joukossa on muutama hieno.
Lajeja oli kolmipiikeistä haihin ja rauskuihin.
Lisäksi oli suuri silliparvi sylinterimäisessä akvaariossa,
muutama trooppinen allas ja myös kotoisia lajeja. Ulkoaltaassa oli hylkeitä.
Paluumatkalla
piti hakea välipalaa ennen pitkälle iltapäivään venynyttä lounasta.
Travemündesta haettiin viela iltapalat hotelliin.
Kävelimme illalla aallonmurtajalla ja uimarannalla keräilemässä simpukoita ja uitimme varpaita Itämeressä.
Illan päätti vielä nopea käynti hotellin uima-altaalla.
22.6.
Aamiaisen jälkeen pelattiin hetki korttia ja sitten lähdimme veneellä Priwallin puolelle katsomaan 99 vuotiasta nelimastoparkki Passattia.Laiva on hieno ja sitä ehostettiin ensi vuoden 100v juhliin. Ihan joka paikkaan laivalla ei päässyt, mutta hyvän kuvan suuresta paatista sai.
Passatin jälkeen etsittiin kaikenlaista mielenkiintoista rannalta ennen paluuta Travemünden puolelle.
Jatkoimme autolla Lübeckiin ja etsimme autolle parkkipaikan vanhasta kaupungista. Kävimme Sankt Marien goottikatedraalissa.
Se on alun perin 1200 luvulta ja poiketen esimerkiksi Ranskan kirkoista, tehty tiilestä.
Lounas syötiin yllättäen taas mäkissä ja sitten jatkettiin ostoksille Karstadtiin. Tyttärellä oli hektinen puolituntinen leluosastolla, aika oli kortilla ja kukkarossa oli 'money to burn'. Parin kympin kanssakin voi olla ihmeissään kun valikoimat ovat suuret…
Lübeckista palattiin uimarannalle hotellin luo.
Iltapäivän sää ei ollut lämpimin mahdollinen pohjoistuulen vuoksi vaikka aurinko paistoikin. Tytär kävi kuitenkin urheasti meressä uimassa ja rakensi sitkeästi hiekkajuttujaan, minun palellessa vieressä.
Päivällinen
syötiin taas Seebär-ravintolassa.Myöhemmin illalla käytiin
uima-altaalla ja sitten iltapuhteina kirjoitettiin postikortit.Pakkasin
vielä rinkan ja laukut aamun lähtöä varten.
23.6.
Aamiaiselle mennessä pyysin vielä hotellin respasta tunnin lisäaikaa check-outtiin kun klo 10:n kanssa olisi tullut kiire. Pakkaukset viimeisteltiin ja sitten käveltiin vielä rantakatua pitkin postille viemään kortit. Aikaa jäi vielä parille jäätelöpallolle.
Laukut haettiin huoneesta, kuitattiin lasku ja lähdettiin tien päälle vähän ennen kello yhtätoista.
Aiemmista
suunnitelmista poiketen emme lähteneet seikkailemaan Lübeckiin tai
Hampuriin, vaan suuntasimme suoraan kohti Bremeniä ja ruuhkia. Lübeck
Hampuri väli sujui melko kivutta, mutta Hampuri Bremen oli yhtä tietyötä
ja ruuhkaa. Eli matka oli hermoja raastavaa kapeaa kaistaa aidan ja
rekkojen välissä. Jossain välissä pidettiin vessa- ja kahvitauko ja
sitten taas sai ohittaa samat rekat toiseen kertaan. Bremenin laidalla
liikenne stoppasi ruuhkaan kokonaan. Hotellille kuitenkin selvittiin
vähän ennen kahta.
Kaikki tavarat kannettiin
autosta huoneeseen ja sitten lähdimme keskustaan lounaalle. Auto saatiin
mukavasti p-taloon lähelle toria. Ensin syötiin lounas ja sitten
kiiruhdettiin tuomiokirkkoon, joka oli vajaat puoli tuntia auki.
Kirkko on kaunis saksalainen gotiikan edustaja.
Siellä oli ilmeisesti jotain tv-kuvauksia tulossa, koska spotteja oli viritelty sinne tänne ja toinen sivulaiva oli täynnä kuormalavoja. Kirkon museo kierrettiin vielä nopeasti. Esillä oli mm lähes tuhat vuotta vanhoja kirkkovaatteita.
Sitten palattiin maallisempien aiheiden pariin Karstadt-tavarataloon. Leluosastolla hypisteltiin taas kaikki paketit läpi ennen kuin mieluisat ostokset löytyi.
Kaupan jälkeen poikettiin kuvaamassa soittoniekat, kurkattiin Rolandia
ja kierrettiin raatihuoneen Mars-näyttely, missä oli 3d-laseilla katsottavia kuvia Marsin pinnanmuodoista. Iltapalat haettiin Lidlistä ja käytiin tankkaamassa auto. Sitten purin ja pakkasin uudestaan kaikki laukut, mikä ei ollut ihan yksinkertainen homma. Kun kello lähestyi kahdeksaa, oli aika sulkea pimennysverhot ja koittaa saada tyttö nukkumaan. Ei ollut yllätys että vielä yhdeksän jälkeen peiton alta kurkittiin Saksa - Ghana jalkapallopeliä… Kun peli yöllä loppui, alkoi ulkoa kuulua torvien, rumpujen ja ilotulitusrakettien ääniä. Saksalaiset osaavat ottaa ilon irti kisoista.
24.6.
Kello soitti varttia vaille viisi ja vartissa tapahtuneen mobilisoinnin jälkeen olimme matkalla kohti kenttää ja vuokra-auton palautuspistettä. Auto ajettiin halliin ja kävelimme terminaaliin Ryanairin jonon jatkoksi. Laukun saamiseen hihnalle ja turvatarkastukseen kului lähes tunti joten aamupala ja ostokset jäivät väliin. Kone lähti kohti Tamperetta minuutilleen ajassa ja saapui perille etuajassa kuten kaikki Ryanin lennot. Pitäisikö muidenkin yhtiöiden ilmoittaa vähän ilmaa aikatauluihin?Kokonaisuutena matka meni todella kivasti, säät olisivat voineet olla aavistuksen paremmat, mutta sadetakit ja lämmintä vaatetta oli matkassa mukana. Onneksi myös kesävaatteita päästii käyttämään.
Ajomatkaa kertyi 1117 km, bensaan meni rahaa 135e eli litroja kului 93.
Hotellit
olivat:
Wolterdinger Hof Soltaussa (4 yötä),
Maritim Travemündessä (4 yötä) ja
Mercure Hanseatic Hotel Bremenissä (1 yö).
Wolterdinger Hof Soltaussa (4 yötä),
Maritim Travemündessä (4 yötä) ja
Mercure Hanseatic Hotel Bremenissä (1 yö).
Linkkejä kohteisiin:
Ja linkit matkan parhaisiin vuoristoratoihin:
Fluch von Novgorod (Hansa-Park) http://www.youtube.com/watch?v=9Nmchose4BM
Desert Race (Heide-park) http://www.youtube.com/watch?v=UxBn1nxwWd8
Big Loop (Heid-park) http://www.youtube.com/watch?v=yWQhOBp5IgQ
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti